otsikko

Toyboy




- Nimi: Toyboy
- Rotu: trakehner
- Sukupuoli: ori
- Säkäkorkeus: 170cm
- Syntynyt: 01.09.2008

Täytti 23.01.2009 3 vuotta (VARL)
- Painotus: esteet
- Koulutus: re: 160cm, ko: He A

- VH-tunnus: VH11-021-0038

- Omistaja: Dark Side Trakehners
- Kasvattaja: Gregor Quigg, GER


ERJ-I (25. helmikuuta 2012, 105p.)

Ras- & könstyp 8/10 p.
HHB (huvud, hals, bål) 8/10 p.
Extremiteter 8/10 p.
Rörelsemekanik, skritt 7/10 p.
Rörelsemekanik, trav 9/10 p.

Klass I ~ 40/50 p.
Domare: Pomsie, SISF's Bedömningsstation

Luonnekuvaus

Toyboy, 'lelupoika', jonka nimestä varmaankin tulevat useammallekin ensimmäisenä mieleen jokseenkin iäkkäämpien, rikkaiden naisten (tahi miesten) parikymppiset latinorakastajat, mutta joka on oriksi aivan uskomattoman mukava. Toyboy on varsin rauhallinen yksilö, eikä sillä ole erityistä tarvetta huudella jokaiselle vastaantulevalle tammalle. Hoitotoimenpiteet on helppo suorittaa karsinassa, eikä orin kiinnisitomiselle ole minkäänlaista perustetta. Mikäli Toyboy saisi itse päättää, se todennäköisesti valitsisi pitkän ja perfektionistisen puunauksen, muttei tunnu pahastuvan myöskään hieman ripeämmästä harjauksesta. Pääasiallisesti jalatkin nousevat hyvin kavioiden puhdistusta varten, vaikkakin jokaisella hevosella on tietenkin niitä päiviä kun mikään ei huvita eikä yhteistyö siksi pelaa. Ori on hyvin yhteistyöhaluinen mitä tulee varusteiden pukemiseen. Satulaa laittaessa saa olla hyvin tarkkana, että laskee sen varovasti paikoilleen, sillä Toyboy ei siedä sitä, että mikään esine tai olento hakkaa selkään. Taluttaessa ei tarvitse olla tarpeettoman jännittynyt, sillä ori kulkee hyvin mukana eikä keksi mitään omia konnankoukkujaan.

Ratsastettaessa Toyboy on hyvin, hyvin herkkä, eikä sen selkään voikaan siksi laittaa ketä tahansa. Tärkein asia orin kanssa on istunta, sillä takapuolen tulee pysyä rauhallisesti satulassa tai paljaalla selällä, eikä kylkiäkään saa paukuttaa pohkeilla kantapäistä puhumattakaan. Toyboy antaa ennemmin anteeksi hieman kovan käden kuin selkään tai kylkiin kohdistuvat väkivaltaisuudet ja siksi sen kanssa ei koskaan käytetäkään kannuksia tai raippaa. Kouluratsastuskiemurat sujuvat tämän hevosen kanssa melko hyvin, eikä Toyboyssa olekaan havaittavissa kyllästymisen merkkejä, vaikka työskentely tapahtuisikin vain sileällä. Esteillä ori kuitenkin herää ja siitä tulee entistäkin herkempi ja vauhdikkaampi. Toyboylta löytyy luontaista esteälykkyyttä, mutta se vaatii ratsastajaltaan kokonaisvaltaista ratsastusta, eikä anna mitään ilmaiseksi, vaikka hakeekin mieluusti ponnistuspaikat itse. Ratsastajan tulee olla mukana koko ajan ja hetkellinenkin unelmointi aiheuttaa auttamattomasti tilanteen hallinnan menettämisen. Toyboy pitää esteiden hyppimisestä, muttei tee sitä 'turhaan' jos ratsastaja on aivan omissa maailmoissaan eikä keskity suoritukseen.

Toyboyn suhtautuminen pysyy samana oli kyse sitten ratsastamisesta kotona tai kilpakentillä. Ori suhtautuu järkevästi yleisöön ja aplodeihin, eikä siltä ole siis odotettavissa kenkkuilua isommankaan ihmismassan edessä. Kunniakierroksilla saattaa toisinaan esiintyä ilopukittelua, joka on kuitenkin sen verran rauhallista, ettei ratsastajaa voi nähdä mätkähtämässä niskoilleen satulasta.

Sukutaulu

i Partyboy ii Voodoo Toy iii Your Star
iie Lacrymosa
ie Always Forever iei Imaginary
iee Angel Of Mine
e Broken Toy ei Martoy eii This Is War
eie Nearly Witches
ee Valerie eei Intermission
eee Killer Queen

Toyboyn isä Partyboy ei ole kovin tunnettu jalostusori, mutta se on jättänyt muutaman hyvän jälkeläisen, joista Toyboy on yksi. Ori oli ruunikko ja se oli rakenteeltaan mukiinmenevä, vaikkakin perinteistä trakehneria raskaampi. Ongelmia oritesteissä tuli ainoastaan ajoittaisen yhteistyöhaluttomuuden takia. Kotioloissa ori käyttäytyi huomattavasti paremmin, mutta hälinän keskellä sen hermot eivät kestäneet ja se alkoi pullikoida vastaan. Näistä syistä ori ei myöskään kilpaillut ratsastuskisoissa muutamaa starttia enempää. Nykyään tämä 170-senttinen herra on perhehevosena itävaltalaisilla omistajillaan perheen kotitallilla.

Voodoo Toy oli ehkä hieman karmaisevasta nimestään huolimatta poikaansa rauhallisempi ja "asiallisempi", vaikkakaan ei helpoimmasta päästä. Rakenteeltaan ori oli poikansa tavoin hieman perinteistä trakehneria raskaampi, mutta tuli kantakirjatuksi toisella palkinnolla. Kilpailunäytöt jäivät orilla vain nimellisiksi hyvän suvun ansiosta, vaikka Voodoo osoittikin kyvykkyyttä sekä estekentillä että kenttäradoilla. Jälkeläisiä tälle tummanruunikolle, 169-senttiselle orille kertyi sen melko pitkän jalostusuran aikana kaikkiaan parisensataa. Osa jälkeläisistä tosin ei ole trakehnereja, vaan orin geenit näkyvät myös ratsuponipuolella. Ori koki luonnollisen kuoleman 25-vuotiaana omassa tarhassaan.

Toyboyn isän emä Always Forever, "Fiona", oli niin sanotusti lempeä jättiläinen - ainakin niin kauan kun joku ei kivunnut sen selkään. Ratsastettaessa kun tamma muuttui oikeaksi sähikäiseksi ja sen satulasta tuli useampikin yrittäjä alas tamman pukitellessa. Säkäkorkeutta Fionalla oli kaikkiaan 172 senttimetriä. Kilpakentillä Fiona saavutti melko hyviä tuloksia, mutta sen eteneminen pysähtyi lähinnä tarpeeksi hyvän ratsastajan puutteeseen, eikä suinkaan kapasiteetin loppumiseen. Haastava ruunikko tamma myytiin lopulta siittolaan, jossa se sai viisi hyvää jälkeläistä, jotka kaikki olivat oreja. Tamma jouduttiin lopettamaan jalan katkeamisen takia toisen hevosen potkaistua sitä tarhassa. Fiona oli taivaslaitumille siirtyessään 19-vuotias.

Broken Toyn kasvattaja vannoi hyvien emälinjojen nimeen, mutta tamma itse on erinomainen osoitus siitä, millaisen helmen voi saada yhdistäessään loistavan jalostusorin ja hienon suoritustamman. Broken Toy kilpaili itse esteratsastuskilpailuissa ja menestyi niissä hyvin. Luonteeltaan tamma on rauhallinen niin käsiteltäessä kuin ratsastettaessakin, mutta sillä on kuitenkin tarpeellista sähäkkyyttä vaativista esteluokista suoriutumiseen. Tamman mainittavin saavutus on sijoittuminen viidentoista parhaan joukkoon Saksan mestaruuskilpailuissa. Broken Toy kantakirjattiin ensimmäisellä palkinnolla ja se siirtyi jalostuskäyttöön ollessaan 11-vuotias. Jälkeläisiä tammalla on toistaiseksi neljä: kolme tammaa ja Toyboy. Säkäkorkeutta Broken Toylla on 166 senttiä ja väriltään se on mustanruunikko. Tamma on isänsä ensimmäisiä ja hienoimpia jälkeläisiä.

Martoy on yksi hienoimmista koskaan eläneistä puoliverisistä jalostusoreista. Ori on kantakirjattu ensimmäisellä palkinnolla ja se on menestynyt hyvin myös erilaisissa oritesteissä. Martoy on kilpaillut vain muutaman startin, mutta se on osoittanut hyppylahjojaan erilaisissa näytösluontoisissa tilanteissa. Säkäkorkeutta orilla on 167 senttiä ja väriltään se on musta, ja sen ainoa merkki on pieni tähti keskellä otsaa - oikea unelmahevonen siis! Luonteeltaan Martoy on suorasukainen ja rehellinen, eikä lainkaan stereotyyppisen orimainen. Korviini ei ole kantautunut, että yksikään sen kohdannut olisi koskaan keksinyt sen käyttäytymisestä pahaa sanottavaa. Ori on periyttänyt tummaa väriä, hyvää hyppytyyliä ja rauhallista luonnetta monelle jälkeläiselleen, joita on kaikenkaikkiaan lähemmäs 600 kappaletta kun otetaan huomioon myös rekisteröimättömät hevoset. Trakehnerkantakirjaan hyväksyttyjä jälkeläisistä on noin 50 kappaletta. Martoy asuu omistajiensa kotitallilla Frankfurt am Mainissa ja viettää siellä eläkepäiviään - ori kun ei ole enää tarjolla jalostukseen.

Valerie oli hieno suoritushevonen ja se tekikin loistavan uran esteratsuna. Parhaimmillaan Valerie kilpaili Saksassa kansallisissa kilpailuissa ja sijoittuikin hyvin. Tamman ratsastaja sanoi usein, että esteradalla Valeriella tuntuu olevan ylimääräinen aisti - niin sujuvasti se vastasi apuihin. Rakenteeltaan tamma ei ollut paras mahdollinen ja siksi saikin kantakirjauksessa vain kolmannen palkinnon, mutta sen hienojen kisanäyttöjen ja miellyttävän luonteen ansiosta omistaja päätti teettää tammalla varsan sen kilpauran päätyttyä. Varsojen määrä ei kuitenkaan jäänyt yhteen vaan kaikkiaan niitä syntyi neljä kappaletta. Viimeinen varsa valitettavasti kuoli synnytyksessä samoin kuin Valerie-emä. 21-vuotiaana menehtynyt tamma oli väriltään ruunikko ja säkäkorkeutta sillä oli 163 senttimetriä.



Jälkeläiset

Toyboy ei ole käytössä jalostukseen

14.01.2010 o. Dark Billancourt e. High-Heel Barbie om. bill
07.03.2010 o. Dark Toyfriend e. Träumer om. Cannabia
10.11.2010 t. Tokiotoy Twist e. Anarchy In Tokio om. bill
00.00.0000 o/t. e. om.

Kilpailut

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset ERJ:n alaisista estekilpailuista (107kpl).

13.09.2010 kutsu 160cm 1/40
15.09.2010 kutsu 160cm 1/40
16.09.2010 kutsu 160cm 5/70
17.09.2010 kutsu 160cm 2/40
20.09.2010 kutsu 160cm 1/30
21.09.2010 kutsu 160cm 1/30
22.09.2010 kutsu 160cm 1/40
05.10.2010 kutsu 160cm 1/30
05.10.2010 kutsu 160cm 1/40
06.10.2010 kutsu 160cm 1/30
10.10.2010 kutsu 160cm 5/39
13.10.2010 kutsu 160cm 3/44
15.10.2010 kutsu 140cm 4/40
16.10.2010 kutsu 140cm 6/40
16.10.2010 kutsu 140cm 6/40
16.10.2010 kutsu 150cm 2/30
16.10.2010 kutsu 160cm 4/30
17.10.2010 kutsu 150cm 2/30
17.10.2010 kutsu 140cm 6/40
18.10.2010 kutsu 140cm 5/40
18.10.2010 kutsu 150cm 4/30
22.10.2010 kutsu 160cm 3/50
23.10.2010 kutsu 140cm 3/60
27.10.2010 kutsu 160cm 1/40
02.11.2010 kutsu 160cm 1/30
04.11.2010 kutsu 160cm 5/30
05.11.2010 kutsu 160cm 4/30
07.11.2010 kutsu 160cm 5/30
09.11.2010 kutsu 160cm 1/50
09.11.2010 kutsu 160cm 5/50
10.11.2010 kutsu 160cm 2/30
11.11.2010 kutsu 160cm 4/40
12.11.2010 kutsu 160cm 5/30
12.11.2010 kutsu 140cm 9/100
13.11.2010 kutsu 160cm 5/40
18.11.2010 kutsu 160cm 3/30
21.11.2010 kutsu 160cm 5/30
25.11.2010 kutsu 160cm 5/50
26.11.2010 kutsu 160cm 2/50
28.11.2010 kutsu 160cm 1/40
28.11.2010 kutsu 160cm 5/30
02.12.2010 kutsu 160cm 4/30
03.12.2010 kutsu 160cm 5/30
10.12.2010 kutsu 160cm 5/40
10.12.2010 kutsu 160cm 5/40
11.12.2010 kutsu 160cm 3/50
12.12.2010 kutsu 160cm 5/40
15.12.2010 kutsu 160cm 3/30
17.12.2010 kutsu 160cm 4/40
19.12.2010 kutsu 160cm 3/30
21.12.2010 kutsu 160cm 1/30
21.12.2010 kutsu 160cm 2/30
23.12.2010 kutsu 160cm 2/30
29.12.2010 kutsu 160cm 5/30
29.12.2010 kutsu 160cm 2/30
30.12.2010 kutsu 160cm 2/30
05.01.2011 kutsu 160cm 1/30
06.01.2011 kutsu 160cm 2/30
11.01.2011 kutsu 160cm 1/40
13.01.2011 kutsu 160cm 3/30
15.01.2011 kutsu 160cm 4/40
16.01.2011 kutsu 160cm 1/30
16.01.2011 kutsu 160cm 1/50
20.01.2011 kutsu 160cm 7/59
22.01.2011 kutsu 160cm 4/30
24.01.2011 kutsu 160cm 3/30
26.01.2011 kutsu 160cm 3/30
28.01.2011 kutsu 140cm 7/50
29.01.2011 kutsu 140cm 1/47
29.01.2011 kutsu 160cm 5/30
09.02.2011 kutsu 130cm 7/70
09.02.2011 kutsu 160cm 2/50
10.02.2011 kutsu 130cm 8/70
10.02.2011 kutsu 160cm 6/50
13.02.2011 kutsu 160cm 5/30
17.02.2011 kutsu 160cm 1/50
23.02.2011 kutsu 160cm 4/30
25.02.2011 kutsu 160cm 5/40
26.02.2011 kutsu 160cm 7/50
28.02.2011 kutsu 160cm 3/50
29.02.2011 kutsu 160cm 4/50
03.03.2011 kutsu 160cm 3/35
07.03.2011 kutsu 160cm 3/40
14.03.2011 kutsu 160cm 3/30
15.03.2011 kutsu 160cm 1/30
16.03.2011 kutsu 160cm 4/30
17.03.2011 kutsu 160cm 1/30
17.03.2011 kutsu 160cm 4/30
18.03.2011 kutsu 160cm 5/30
18.03.2011 kutsu 160cm 2/30
18.03.2011 kutsu 160cm 1/30
18.03.2011 kutsu 160cm 3/30
18.03.2011 kutsu 140cm 5/40
19.03.2011 kutsu 160cm 4/30
20.03.2011 kutsu 160cm 1/40
20.03.2011 kutsu 160cm 3/40
21.03.2011 kutsu 160cm 5/30
21.03.2011 kutsu 160cm 5/30
22.03.2011 kutsu 160cm 4/30
24.03.2011 kutsu 160cm 4/30
26.03.2011 kutsu 160cm 3/40
28.03.2011 kutsu 160cm 2/30
29.03.2011 kutsu 160cm 4/30
30.03.2011 kutsu 160cm 3/30
30.03.2011 kutsu 160cm 2/40
01.04.2011 kutsu 160cm 5/30
06.04.2011 kutsu 160cm 4/30


Päiväkirja

6. huhtikuuta 2011 Toyboy päätti pitkän ja menestyksekkään kilpauransa. Monen muun hevoseni tavoin ori jätti jäähyväiset kilparadoille omissa kotikisoissa. Viimeinen saavuttamamme sijoitus oli neljäs tila 160:n sentin luokassa ja olin siihen varsin tyytyväinen - olihan se sadasseitsemäs yhteinen sijoituksemme! Toyboy ei ollut kylläkään näyttänyt kilpailuissa missään vaiheessa kyllästymisen tai liiallisen väsymisen merkkejä, mutta yli sata sijoitusta on loistava saavutus mille tahansa ratsulle, etenkin kun hypätään niinkin isoja ratoja kuin tämän orin kanssa. Ori sai viimeisen kilpasuorituksen jälkeen selkäänsä kirjaillun loimen ja pääsi tekemään vielä kunniakierroksen yleisön taputtaessa. Täysin toimettomaksi en luonnollisestikaan aio oria laittaa, vaan se saa kilpailla mahdollisesti Cup -startteja, valmentautua ja tietenkin se pääsee myös jatkamaan sukuaan! Toyboyn jo olemassa olevat jälkeläiset ovat osoittaneet loistavia kykyjä esteradoilla, joten en näe mitään syytä miksei ori saisi jatkaa hyvin alkanutta jalostusorin uraansa.

24. maaliskuuta 2011 Aloitin kilpailemisen Toyboyn kanssa kotikisoissa, mutta tuolloin en voinut vielä aavistaa, että saavuttaisimme sadannen sijoituksemme kotikisoissa. Orin kapasiteettia mukaillen ilmoitin Toyboyn 160cm -tasoiseen luokkaan. Herran kilpailu-ura oli hyvässä vauhdissa ja sijoituksia oli napsahdellut mukavan ripeään tahtiin. Timothy talutteli oria kisapäivän aamuna pihalla ja verryttelikin sen minulle valmiiksi, sillä minulla oli Toyboyn lisäksi useampi muukin hevonen ratsastettavana, joten jouduin hieman jakamaan tehtäviä. Toki ratsastin orilla itsekin hetken ennen radalle menemistä ja totesin, että Toyboy vaikutti hieman jännittyneeltä, mikä ei ollut sille lainkaan tyypillistä. Päätin kuitenkin, että ainakin kokeilisimme rataa ja keskeyttäisimme vaikka sitten mikäli tuntuisi siltä, ettei suorituksesta tulisi mitään. Toyboy liikkui normaalisti ja hyppäsikin ihan hyvin, vaikka kaviot kolahtivatkin muutaman kerran puomeihin. Loppujen lopuksi onnistuimme kuitenkin tekemään puhtaan radan ja ansaitsimme sillä neljännen tilan. Näin siis saavutimme sadannen sijoituksemme, enkä olisi voinut olla ylpeämpi oristani! Toyboy oli jälleen kerran osoittanut miksi oli yksi suosikkihevosistani.

15. joulukuuta 2010 Toyboy oli matkustanut muutaman muun hevosen tavoin Ruotsiin saadakseen rakennearvostelun ruotsalaiselta tuomarilta. Matka oli sujut orin osalta melko kivuttomasti, eikä se vaikuttanut stressaantuneelta mutustellessaan heiniään väliaikaiskarsinassaan. Arvostelupäivää edeltävänä iltana puunasin Toyboyn mahdollisimman hyvään kuosiin, mutta kun seuraavana aamuna tulin antamaan orille aamuheiniä, se oli aivan järkyttävässä kunnossa. Mikäs siinä, onhan se hyvä, että hevoset piehtaroivat! Jouduin harjaamaan orin sen syödessä ja tekemään harjaan sykeröt uusiksi, mutta loppujen lopuksi onnistuin saamaan kaiken valmiiksi ennen kuin Peppi tuli hakemaan orin verryttelyä varten. Oli aika kohdata SISF:n Exteriörbedömningin tuomari! Toyboyn kohdalle osui tuomariksi pomsie, joka katseli oria tarkkaan ja mietti pitkään ennen kuin antoi pisteet, jotka olivat aika tasaiset. Parhaat pisteet, yhdeksän pistettä, ori sai ravista. Kaiken kaikkiaan olin tyytyväinen Toyboyn saamaan palkintoon, vaikkakin jäi toki hieman harmittamaan, että Diplomi jäi vain yhden pisteen päähän ja orin meriittilistaan kirjattiin Klass I. Positiivista oli kuitenkin se, että muutama paikalla ollut tammanomistaja tuli kyselemään minulta mahdollisista astutusmahdollisuuksista. Oli Toyboy selvästikin siis tehnyt vaikutuksen myös yleisöön!

13. syyskuuta 2010 pääsi Toyboy ensimmäisen kerran kisoihin kanssani. Kotona pidetyt ERJ-kilpailut olivat loistava valinta tähän ja sain onnekseni huomata, ettei Toyboy juurikaan hämmentynyt hälystä. Tokihan ori hieman huuteli muille hevosille, jotka sitten vastasivatkin, mutta keskittymiskyky orilla oli varsin mainio. Verryttelyssä Toyboy lähti heti tulemaan hyvin avuille, eikä kiukutellut ollenkaan vastaan tai miettinyt kaiken maailman variksia. Itse suorituksen alkaessa olin itse tukijoukkoineni varmasti huomattavasti hermostuneempi kuin ratsu, jonka selässä istuin. Toyboy nosti laukan hyvin ja oli alusta asti tarmokas ja kuunteli hyvin apuja. Suoritus onnistui odottamattoman hyvin, mutten olisi silti uskonut, että voisimme ensimmäisissä kilpailuissamme voittaa! Olin todella yllättynyt kun Timothy tuli kertomaan, että suorituksemme oli riittänyt ensimmäiseen sijaan neljänkymmenen osallistujan luokassa. Siirryin palkintojen jakoa varten Toyboyn kanssa takaisin kentälle ja huomasin kuinka ylpeä ori oli itsekin omasta suorituksestaan. Kokonaisuudessaan siis aivan loistava päivä!

31. heinäkuuta 2010 Pidimme Toyboyn kanssa kunnon treenipäivän kotona. Oikeammin sanottuna kyseessä tosin oli ehkä treeni-ilta, sillä päiväsaikaan oli niin kuuma, ettei hevosia huvittanut yhtään sen enempää kuin rannalle vilvoittavan veden ääreen halajavia ihmisiäkään. Ratsastin siis illalla kentällä melkein kaksi tuntia ja hioimme Toyboyn kanssa yhteistyön sujuvuutta ja myös lähestymisiä pienten ristikoiden ja pystyjen avulla. Ori oli alusta asti halukas työskentelemään ja vastasi apuihin hyvin. Toyboy taipui mukavasti kulmiin ja työskenteli kokonaisvaltaisesti kun sen oli kerran saanut muotoon ja tukeutumaan terveellä tavalla kuolaimeen. Joku olisi voinut sanoa oria automaatiksi, mutta sitä se ei ollut, sillä pienillä asioilla ja teoilla pääsi vaikuttamaan valtavasti Toyboyn toimintaan. Muutaman kerran yritin komentaa liian voimakkaasti pohkeella, mutta ori pisti heti vastaan ja viskasi päänsä korkeuksiin ja heittäytyi poikittain uralle - ainakin selkeä viesti siitä, mitä ori ei voinut sietää. Kun pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, miten tuli työskennellä, enkä tehnyt enää virheitä, toimi Toyboy hyvin mukavasti ja rennosti. Timothy kokosi meille muutaman esteen, jotka nähdessään orin tarmokkuus tuli entistä paremmin esiin, mutta se ei missään vaiheessa lähtenyt "kaahaamaan" tai muutoinkaan pyrkinyt pakenemaan avuilta. Ohjasin orin ensin laukkaympyrälle ja siitä edelleen pienelle ristikolle. Kun hypyt itsessään sujuivat, kokeilin vaikeampia reittejä ja hankalampia lähestymisiä, mutta ori ei kertaakaan jäänyt epäröimään. Ainoa virhe tuli silloin kun kiinnitin itse huomioni Timothyyn sen sijaan, että olisin ratsastanut allani olevaa hevosta. Kaiken kaikkiaan suoritus oli todella positiivinen yllätys ja saatoin katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen ja ensimmäisiin yhteisiin kisoihimme.

14. tammikuuta 2010 syntyi Toyboyn ensimmäinen jälkeläinen. Ruunikon orivarsan emä on hieno VIR MVA Ch -palkittu tamma High-Heel Barbie, joka on menestynyt hienosti estekilpailuissa. Pieni ori sai nimekseen Dark Billancourt ja siitä odotetaan hyvin paljon! Ori tulee siirtymään aikanaan kilparadoille ja toimimaan isänsä tavoin trakehnerjalostuksessa. Dark Billancourtista tehdään oma orilinjansa, joka tulee siis lopulta aina päättymään Toyboyhin. Varsa vaikuttaa yhtä rohkealta ja rauhalliselta kuin isänsäkin, vaikka tietenkin sillä on pikkuvarsan energiaa, jota pitää purkaa riehumisella. Vielä ei voida tietenkään sanoa millainen kapasiteetti pikkuorilla on, mutta vanhempien perusteella voisimme kuvitella sen olevan erinomainen - samoin kuin hyppytyylin! Dark Billancourt vaikuttaa ainakin hyvin lupaavalta joka suhteessa - niin rakenteellisesti kuin luonteensakin puolesta.

9. tammikuuta 2010 saapui uusi murupalleroiseni, jonka tiedoissa lukee virallisesti Toyboy. Olin vuoden 2009 joulukuussa huomannut hevoslehdessä ilmoituksen trakehneroriista, jolla oli reippaasti potentiaalia korkeisiin esteluokkiin: Myydään ajanpuutteen vuoksi 10-vuotias trakehnerori. Sk 170cm, hypätty 140cm ratana, potentiaalia pidemmälle. Isä Partyboy, emä Broken Toy, emän isä Martoy. Tiedustelut numerosta... Soitin tietenkin välittömästi ilmoituksessa annettuun numeroon ja keskustelin puheluun vastanneen mieshenkilön kanssa hevosen luonteesta, kilpailusaavutuksista ja mahdollisesta koeratsastuksesta. Ori majaili Hampurissa ja sovin, että kävisin katsomassa sitä heti seuraavana päivänä. Selailin netistä hieman orin suvun tietoja ja uskoin, että toisin pian uuden kilpahevosen talliin. Melkein kaikki ratsuistani olivat keränneet jo yli sata sijoitusta, jota pidempään oli aivan turha jatkaa, sillä kilpailunäytöt oli siinä vaiheessa moneen kertaan saavutettu. Seuraavana aamuna lähdin heti aamuruokinnan jälkeen ajamaan kohti Hampuria. Mielessäni oli paljon ajatuksia ja kysymyksiä, jotka pitäisi muistaa kysyä. Kun lopulta pääsin tallille, joka sijaitsi Hampurin keskustasta reippaasti etelään, olin melkein kuin pikkutyttö, joka on katsomassa ensimmäistä poniaan. Etsin käsiini orin omistajan, Tobias Diefenbachin. Tervehdin häntä ja kyselin vielä orin kilpasuorituksista ja mahdollisista jälkeläisistä, joita ei kuitenkaan entuudestaan ollut ensimmäistäkään. Tobias ohjasi minut viihtyisään talliin ja näytti minulle Toyboyn, joka rouskutti tyytyväisenä heiniään omassa karsinassaan. Annoimme orin syödä rauhassa ja juttelimme suunnitelmistani herraa koskien, tarkemmin Toyboyn menneisyydestä ja suvusta. Ori oli kilpaillut seura- ja aluekisoissa menestyen hyvin. Rouva Diefenbach odotti nyt kuitenkin kaksosia ja pariskunta oli päättänyt muuttaa lähemmäs keskustaa, eikä orille ollut siis enää sen ansaitsemaa aikaa. Myöhemmin koeratsastin Toyboyn, joka kulki kuin unelma. Ratsastin orilla aivan perusasioita tasaisella ja hyppäsin enimmillään noin metriä, jotta saisin tietää kuinka yhteistyö pelasi. Kun jäähdyttelin oria, olin varma, että halusin sen. Muutama muukin henkilö oli kuitenkin kiinnostunut Toyboysta ja siksi en voinutkaan ottaa sitä heti mukaani. Sovimme, että herra Diefenbach ottaisi yhteyttä kun tietäisi kenelle ori myytäisiin. Ajaessani takaisin Dark Sideen olin varmaan hermostuneempi kuin sieltä lähtiessäni. Kolmen päivän päästä sain soiton Tobias Diefenbachilta. Hän myisi Toyboyn minulle. Pompin talliin, soitin eläinlääkärille ja sovin tarkistuksesta, vaikka orilla olikin jo entuudestaan paperit. En halunnut riskeerata mitään. Lopulta, 9. tammikuuta Toyboy oli tutkittu täysin, siitä oli otettu röntgenkuvat, sopimus oli allekirjoitettu ja ori oli tulossa uuteen kotiinsa. Hevoset oli jo viety tarhoihin ja Timothy oli lähdössä ratsastamaan Vampyyrillä kun hevoskuljetusauto kaartoi tallin eteen. Vampyyri höristi heti korviaan ja autossa Toyboy hirnui kummastuneena. Kiitin kuljettajaa ja otin uusimman hankintani ulos autosta. Siinä se oli: sinisessä loimessaan, korvat hörössä ja heiniä suupielessä. Huomasin kuinka Vampyyrin korvat painuivat tiukasti luimuun kun Toyboy kurotti kaulaansa sitä kohti. Jäimme kahden orin kanssa kun kuljetusauto ajoi pois pihasta ja Timothy lähti Vampyyrin kanssa maastoon. Otettuani kuljetussuojat pois, taluttelin oria hetken aikaa pihapiirissä. Muut hevoset olivat ihmeissään ja katselivat uutta tulokasta niin kiinnostuneina, että turhanpäiväinen riehuminen sai jäädä myöhemmälle. Lumisade alkoi vähitellen voimistua, joten vein Toyboyn talliin ja riisuin sen loimen. Heitin orille heiniä pureskeltavaksi ja varmistin, että se ymmärsi kuinka juoma-automaattia käytettiin. Hetken uutta menestyjääni ihasteltuani lähdin tallityöntekijöiden kanssa hakemaan muita hevosia sisään pois lumimyrskyn tieltä Toyboyn mutustellessa heiniään hieman hämmentyneenä ison tallin hälinästä.


Tekstit © bill, kuvat © Gestüt Ligges (luvalla, kiitos! with permission, thank you!)
Toyboy on virtuaalihevonen! Toyboy is a SIM-game horse!


© Päivie & billeriina 2010, Lue lisää! // Takaisin etusivulle
Dark Side Trakehners on virtuaalitalli! Dark Side Trakehners is a SIM-game stable!